Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (KAVA) ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus (MEKU) yhdistyvät yhdeksi virastoksi vuoden 2014 alusta lähtien.

Viraston nimi olisi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI). Tavoitteena on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kokonaisuuden vahvistaminen ja virastokentän tiivistäminen. Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä keskiviikkona 8. toukokuuta. 

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tehtäviä olisivat audiovisuaalisten teosten (elokuvien, televisio- ja radio-ohjelmien) arkistointi audiovisuaalisen kulttuurin tuntemuksen edistäminen, mediakasvatuksen edistäminen, kuvaohjelmien ikärajaluokittelu ja kuvaohjelmamarkkinoiden valvonta lasten suojelemiseksi sekä toimialaan liittyvä tutkimus ja sen edistäminen. 

KAVIn toimiala ja tehtävät vastaisivat nykyisiä KAVAn ja MEKUn toimialoja ja tehtäviä. KAVAn ja MEKUn nykyinen henkilöstö jatkaisi KAVIn henkilöstönä eikä yhdistymisellä näin ollen olisi vaikutuksia henkilöstön määrään. Uudessa virastossa työskentelisi noin 90 henkilöä. 

Lisäksi yhteistyön edistämiseksi toimialalla laissa säädettäisiin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin neuvottelukunnasta. Samalla nykyisestä Kansallisen audiovisuaalisen arkiston johtokunnasta luovuttaisiin. 

Lisätietoja: 

hallitussihteeri Janina Lindqvist (OKM), puh. 0295 3 30360 

Ohje

Lapselle haitallinen kuvaohjelma on luokiteltava ja merkittävä ikäraja- ja sisältömerkinnällä, ennen kuin sitä saa tarjota yleisölle/kuluttajalle Suomessa. Tietokone- konsoli- ym. digitaalinen peli on kuvaohjelma.

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus voi hyväksyä kuvaohjelmalle Euroopan unionin alueella annetun ikärajan ja sisältöä kuvaavan symbolin Suomessa käytettäviksi. 

Yleiseurooppalaisen luokittelu- ja merkintäjärjestelmän (PEGI) ikärajat ja merkinnät ovat Euroopan unionin alueella annettuja. PEGI-järjestelmässä käytetään lähes samoja ikärajoja ja haitallisuusmerkintöjä kuin Suomen luokittelujärjestelmässä, minkä vuoksi Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus voi hyväksyä PEGI-merkinnät Suomessa käytettäväksi. 

Pelin tarjoajan on kuitenkin ilmoitettava jokainen tarjoamansa peli kuvaohjelmalain 17 §:n mukaisesti Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukselle. Ilmoittaminen maksaa 3 € jokaista peliä kohden.  Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos peli (ohjelma) on jo MEKU:n luettelossa (rekisterissä). Pelin jokainen formaatti on ilmoitettava, sillä pelin eri formaateilla saattaa olla eri ikäraja. 

Pelin yleisölle tarjoaja (vähittäiskauppias) on siis viime kädessä velvollinen huolehtimaan siitä, että hänen tarjoamansa peli on MEKU:n hyväksymä ja rekisteröimä.  Yksittäisen kauppiaan/yrittäjän kannalta on kuitenkin suotavaa, että pelien maahantuoja (tukkuporras) huolehtii siitä, että peli, joka toimitetaan vähittäiskauppaan, on jo hyväksytty tarjottavaksi Suomessa. 

Ilmoittaja voi tallentaa pelien tiedot pelirekisteriin peli kerrallaan tai massasiirtona CSV-tiedostossa. Käytännön järjestelyistä on sovittava ICT-suunnittelija Jarno Lehtosen tai tietohallintovastaava Ville Sohnin kanssa. 

Teknisten ongelmien vuoksi vuoden 2012 aikana Suomessa tarjottuja pelejä ei ole vielä hyväksytty MEKU:ssa lainkaan. Tilanteen poikkeuksellisuuden vuoksi MEKU hoitaa vuoden 2012 PEGI-pelien hyväksymismenettelyn virkatyönä. 

Ohjeen säädösperusta: 
Kuvaohjelmalaki (710/2011) 15 §, 16 § 3 mom., 17 § 
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen ja kuvaohjelmalautakunnan suoritteiden maksullisuudesta (1031/2011)

Yhteystiedot: ICT-suunnittelija Jarno Lehtonen, puhelin: 0295 338 013, tietohallintovastaava Ville Sohn, puhelin: 0295 338 016

Lisätietoja lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä: Johtaja Leo Pekkala, puhelin: 0295 338 008 tai ylitarkastaja Maarit Pietinen, puhelin 0295 338 002. Sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tiedote

päivitetty 29.1.2013

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen (MEKU) luokittelijakoulutus ja luokittelukokeet vuonna 2013

Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena, johon sisältyy kolme lähiopetuspäivää sekä luokitteluharjoittelu (etätehtävät). Lähiopetus toteutetaan kahdessa jaksossa.

Vuonna 2013 järjestetään kaksi koulutusta, yksi keväällä ja toinen syksyllä. Kunkin koulutuksen jälkeen pidetään kolme luokittelukoetilaisuutta.

Luokittelijakoulutuksen hinta on 960 euroa. Maksu on maksettava ennen luokittelukokeeseen osallistumista.

Etätehtävien tulee olla suoritettuna ennen kokeeseen ilmoittautumista.

Vuoden 2013 luokittelijakoulutus

Kevät:

1. jakso 19. - 20.3.2013 klo 9.00-16.00
2. jakso 23.4.2013 klo 9.00 -16.00

Syksy:

1. jakso 17. - 18.9.2013 klo 9.00-16.00
2. jakso 22.10.2013 klo 9.00 -16.00

Ilmoittautuminen ja etukäteisopiskelu

Sitova ilmoittautuminen (mieluiten sähköpostitse) kevään koulutukseen viimeistään 11.3.2013 klo 15 ja syksyn koulutukseen viimeistään 9.9.2013 klo 15 mennessä Kristiina Niinikoskelle. ( Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. ). Ilmoittakaa myös mahdolliset ruoka-aineallergianne ilmoittautumisen yhteydessä tarjoilua varten.

Tarkempi kurssiohjelma lähetetään ilmoittautuneille kutsukirjeen yhteydessä.

Koulutukseen osallistuvien on tutustuttava ennakkoon kuvaohjelmalakiin ja kuvaohjelmien luokittelussa käytettävään kriteeristöön.

Kuvaohjelmalaki:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710

Pikalinkit kriteereihin:
www.meku.fi/vakivalta
www.meku.fi/seksi
www.meku.fi/ahdistus
www.meku.fi/paihteet

Koulutuspaikka ja kurssiohjelma kerrotaan ilmoittatutuneille kutsukirjeen yhteydessä.

Vastuukouluttajat:

Erityisasiantuntija Teppo Esko, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. , puhelin: 0295 338 012
Erityisasiantuntija Leena Karjalainen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. , puhelin: 0295 338 001

Muut kouluttajat:

Erityisasiantuntija Hanna Happo, eritysiasiantuntija Anne Lind, ylitarkastaja Maarit Pietinen ja suunnittelija Tommi Tossavainen

Koulutuksen assistentti:

Luokittelusihteeri Kristiina Niinikoski, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. , puhelin: 0295 338 005 (Koulutusjärjestelyt, ilmoittautumiset ja rikosrekisteriotteiden tarkistus)

Etätehtävät

Lista etätehtävistä toimitetaan koulutuskutsun yhteydessä.

Luokittelijakoe

Luokitteluharjoittelun (etätehtävien) suorittamisen jälkeen osallistuja voi osallistua luokittelukokeeseen, joka koostuu

• yhden tai useamman kuvaohjelman luokittelusta, joka tehdään luokittelukriteeristölomakkeelle ja
• teoriaosuudesta, joka jakautuu kahteen osaan, a) laintuntemus ja b) lain soveltaminen.

Kokeen hyväksytty suorittaminen antaa oikeuden toimia kuvaohjelmaluokittelijana. Hyväksymistodistus, joka maksaa 59 euroa, postitetaan koulutukseen osallistujan ilmoittamaan osoitteeseen.

Luokittelukokeeseen on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen koetta (klo 15 mennessä), jolloin tulee ilmoittaa osallistujan nimi ja yhteystiedot sekä laskutusosoite, jos se on eri kuin koulutusmaksun laskutusosoite. Luokittelijakoulutukseen liittyvät etätehtävät (kuvaohjelmien luokitteluharjoitukset) tulee olla tehty ennen kokeeseen osallistumista.

Kokeen voi uusia kaksi kertaa maksutta. Tämän jälkeen on osallistuttava koulutukseen uudelleen.

Vuoden 2013 koetilaisuudet

• keskiviikkona 30. tammikuuta, 2013, klo 12.00 – 15.00 (ilmoittautuminen 23.1.2013 klo15 mennessä!)
• tiistaina 7.5.2013 klo 12-15 (ilmoittautuminen 29.4.2013 klo15 mennessä!)
• tiistaina 21.5.klo 12-15 (ilmoittautuminen 13.5.2013 klo15 mennessä!)
• tiistaina 3.9.2013 klo 12-15 (ilmoittautuminen 26.8.2013 klo15 mennessä!)
• tiistaina 29.10.2013 klo 12-15 (ilmoittautuminen 22.10.2013 klo15 mennessä!)
• tiistaina 12.11.2013 klo 12-15 (ilmoittautuminen 4.11.2013 klo15 mennessä!)
  Lue lisää...

Tiedote

päivitetty 23.1.2013

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen (MEKU) luokittelijakoulutus ja luokittelukokeet vuonna 2013

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen tehtävä on kuvaohjelmien luokittelijoiden koulutuksen (peruskoulutus ja kertauskoulutus) järjestäminen (Laki Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta, 2 §).

Kuvaohjelmaluokittelijaksi hyväksyminen ja luokittelijakoulutus

Kuvaohjelmalaki 1 luku 13§:

Luokittelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on

1. täysi-ikäinen
2. muuten sopiva (ei esim. tehtävän suorittamista estävää aistivammaa)
3. ei tuomioita laissa mainituista rikoksista, 6 kk uudempi ote rikosrekisteristä on esitettävä ennen luokittelijakokeeseen osallistumista 
4. suorittanut hyväksytysti luokittelijakoulutuksen

Kuvaohjelmaluokittelijaksi hyväksyminen on voimassa viisi vuotta. Kertauskoulutus on suoritettava aikaisintaan kuusi kuukautta ennen hyväksymisen voimassaolon päättymistä (Kuvaohjelmalaki, 3 luku, 13§).

Luokittelijakoulutukseen sisältyy seuraavat opetusaiheet:

• kuvaohjelmalainsäädäntö ja sananvapaus
• lapsen kehitys
• kuvaohjelman lähilukeminen
• kuvaohjelman luokittelu ja luokittelun perusteet ja online-luokittelujärjestelmän käyttö

Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena, johon sisältyy kolme lähiopetuspäivää sekä luokitteluharjoittelu (etätehtävät). Lähiopetusjaksot toteutetaan kahdessa jaksossa.

Vuonna 2013 järjestetään kaksi koulutusta, yksi keväällä ja toinen syksyllä. Kunkin koulutuksen jälkeen pidetään kolme koetilaisuutta.

Luokittelijakoulutuksen hinta on 960 euroa. Maksu on maksettava ennen luokittelukokeeseen osallistumista.

Etätehtävien tulee olla suoritettuna ennen kokeeseen ilmoittautumista.

Vuoden 2013 luokittelijakoulutus

Kevät:
1. jakso 19. -  20.3.2013 klo 9.00-16.00
2. jakso 23.4.2013 klo 9.00 -16.00

Syksy:
1. jakso 17. - 18.9.2013 klo 9.00-16.00
2. jakso 22.10.2013 klo 9.00 -16.00

Ilmoittautuminen ja etukäteisopiskelu

Sitova ilmoittautuminen (mieluiten sähköpostitse) kevään koulutukseen viimeistään 11.3.2013 klo 15 ja syksyn koulutukseen viimeistään 9.9.2013 klo 15 mennessä Kristiina Niinikoskelle. ( Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. ). Ilmoittakaa myös mahdolliset ruoka-aineallergianne ilmoittautumisen yhteydessä tarjoilua varten.

Tarkempi kurssiohjelma lähetetään ilmoittautuneille kutsukirjeen yhteydessä.

Tärkeää!

Koulutukseen osallistuvien on tutustuttava ennakkoon kuvaohjelmalakiin ja kuvaohjelmien luokittelussa käytettävään kriteeristöön.

Kuvaohjelmalaki:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710

Pikalinkit kriteereihin:

• www.meku.fi/vakivalta
• www.meku.fi/seksi
• www.meku.fi/ahdistus
• www.meku.fi/paihteet

Luokittelijakoulutus

Paikka ja kurssiohjelma kerrotaan ilmoittatutuneille kutsukirjeen yhteydessä.

Vastuukouluttajat:

Erityisasiantuntija Teppo Esko, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. , puhelin: 0295 338 012
Erityisasiantuntija Leena Karjalainen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. , puhelin: 0295 338 001

Muut kouluttajat:

Erityisasiantuntija Hanna Happo, eritysiasiantuntija Anne Lind, ylitarkastaja Maarit Pietinen  ja suunnittelija Tommi Tossavainen

Koulutuksen assistentti:

Luokittelusihteeri Kristiina Niinikoski, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. , puhelin:   0295  338 005 (Koulutusjärjestelyt, ilmoittautumiset ja rikosrekisteriotteiden tarkistus)

Lista etätehtävistä toimitetaan koulutuskutsun yhteydessä.

Luokittelijakoe

Luokitteluharjoittelun (etätehtävien) suorittamisen jälkeen osallistuja voi osallistua luokittelukokeeseen, joka koostuu

1. yhden tai useamman kuvaohjelman luokittelusta, joka tehdään luokittelukriteeristölomakkeelle ja
2. teoriaosuudesta, joka jakautuu kahteen osaan, a) laintuntemus ja b) lain soveltaminen.

Kokeen hyväksytty suorittaminen antaa oikeuden toimia kuvaohjelmaluokittelijana. Hyväksymistodistus, joka maksaa 59 euroa, postitetaan koulutukseen osallistujan ilmoittamaan osoitteeseen.

Luokittelukokeeseen on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen koetta (klo 15 mennessä), jolloin tulee ilmoittaa osallistujan nimi ja yhteystiedot sekä laskutusosoite, jos se on eri kuin koulutusmaksun laskutusosoite. Luokittelijakoulutukseen liittyvät etätehtävät (kuvaohjelmien luokitteluharjoitukset) tulee olla tehty ennen kokeeseen osallistumista.

Kokeen voi uusia kaksi kertaa maksutta. Tämän jälkeen on osallistuttava koulutukseen uudelleen.

Vuoden 2013 koetilaisuudet

• keskiviikkona 30. tammikuuta, 2013, klo 12.00 – 15.00 (ilmoittautuminen 23.1.2013 klo15 mennessä!)
• tiistaina 7.5.2013 klo 12-15 (ilmoittautuminen 29.4.2013 klo15 mennessä!)
• tiistaina 21.5.klo 12-15 (ilmoittautuminen 13.5.2013 klo15 mennessä!)
• tiistaina 3.9.2013 klo 12-15 (ilmoittautuminen 26.8.2013 klo15 mennessä!)
• tiistaina 29.10.2013 klo 12-15 (ilmoittautuminen 22.10.2013 klo15 mennessä!)
• tiistaina 12.11.2013 klo 12-15  (ilmoittautuminen 4.11.2013 klo15 mennessä!)
  

Paikka: Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki

• Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus (4. krs) tai 
• Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (5. krs. teatteri Tulio), riippuen osallistujamäärästä. Paikka ilmoitetaan ala-aulassa hissien läheisyydessä.

Rikosrekisteriote

Rikosrekisteriote (rikosrekisterilain 770/1993, 6§:n 2 momentissa tarkoitettu ote) tarkistetaan pääsääntöisesti luokittelukokeen yhteydessä (Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksessa, Sörnäisten rantatie 25, 4. krs (Kristiina Niinikoski). Luokittelijakokeeseen osallistujan on todistettava henkilöllisyytensä.

OHJE

LUOKITTELEMATTOMIEN ALLE 18-VUOTIAILTA KIELLETTYJEN KUVAOHJELMIEN MÄÄRÄN ILMOITTAMINEN

Kuvaohjelmalain mukaan 18 vuotta täyttäneille saa tarjota kuvaohjelmia ilman ikäluokittelua, jos ne ovat yksiselitteisesti vain aikuisille tarjottavaksi tarkoitettuja (esimerkiksi pornografisia tai erittäin väkivaltaisia ohjelmia). Näissä tallenteissa/ohjelmissa käytetään/on käytettävä ikämerkintää:

Kuvaohjelmien tarjoajan, joka tarjoaa yleisölle tällaisia luokittelemattomia kuvaohjelmia, on kerran vuodessa, tammikuun loppuun mennessä, ilmoitettava edellisen kalenterivuoden aikana tarjoamiensa luokittelemattomien K18-kuvaohjelmien nimikkeiden lukumäärä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukselle.

MEKU voi myös pyytää yksityiskohtaisen luettelon nimikkeistä. Luettelon avulla MEKU voi tarkastaa, että K18-ikärajalla ei ole levitetty sisällöltään alle 18-vuotaiille sopivaa aineistoa.

Ilmoittakaa nimikemäärä MEKU:lle kirjallisesti joko sähköpostitse ( Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. ) tai postitse osoitteeseen:

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus

Sörnäisten rantatie 25 A, 4. krs.

00500 Helsinki

Jos ette vuonna 2012 ole levittänyt/tarjonnut yleisölle mainitunlaisia kuvaohjelmia, kertokaa meille myös se.

Liittäkää viestiin myös yhteystietonne.

Lisätietoja:

Kuvaohjelmavirkailija Mirja Kosonen, puhelin: 0295 338 003, kuvaohjelmavirkailija Saara Kanerva, puhelin: 0295 338 004 tai ylitarkastaja Maarit Pietinen, puhelin: 0295 338 002.

Määräyksen peruste:

Kuvaohjelmalaki 710/2011, 4 § 3. mom.:

Kuvaohjelman tarjoajan on toimitettava keskukselle tieto kalenterivuoden aikana tarjoamiensa 16 §:n 2 momentissa tarkoitettujen kuvaohjelmien määrästä. Tieto on toimitettava seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Keskuksen pyynnöstä kuvaohjelman tarjoajan on toimitettava keskukselle luettelo näiden kuvaohjelmien nimikkeistä.

Ennen vuotta 2012 markkinoilla olleita kuvaohjelmatallenteita ei tarvitse vetää markkinoilta ja merkitä uudestaan, mutta niiden tarjoamisessa on noudatettava uusia ikärajoja:

• Ikärajalla 11 ja 13 merkittyjä ohjelmia saa tarjota vain 12 vuotta täyttäneille.
• Ikärajalla 15 merkittyjä ohjelmia saa tarjota 16 vuotta täyttäneille.

Kun markkinoilla olleesta kuvaohjelmatallenteesta, josta on voimassaoleva tarkastuspäätös, otetaan lisäkopioita, on niihin merkittävä uusi ikämerkintä, mutta ohjelmaa ei kuitenkaan tarvitse luokitella uudelleen.

Jos ennen 1.1.2012 tarkastettu kuvaohjelma julkaistaan uudelleen (tuodaan uudelleen markkinoille) tallenteena (tallenneformaatista riippumatta), on se ennen ohjelman tarjoamista yleisölle luokiteltava uudelleen sisältösymbolien saamiseksi. Vähimmillään uudelleen markkinoille tuonti tarkoittaa tallenteen julkaisua esimerkiksi juhlapainoksena uusissa kansissa tai kokoelmana. Jos mikään ei julkaisussa muutu (ja ohjelmalla on VET:n tarkastama ikäraja) voi vanhasta painoksesta ottaa uusia kopioita ja laittaa niihin vain uuden ikärajan (ei sisältömerkintöjä).

Kaikki ne tarkastamattomat kuvaohjelmat, joita on aiemmin levitetty 18-merkinnällä, mutta jotka eivät ole yksiselitteisesti tarkoitettu aikuisille, on luokiteltava uudelleen. Tällaisia tallenteita olivat esimerkiksi Pieni talo preerialla - ja Ihmemies MacGyver –televisiosarjat.

Ilmoitusmenettelyn kautta aiemmin levitykseen hyväksytty kuvaohjelma ei enää välttämättä ole tarjontakelpoinen 1.1.2012 jälkeen. Tällaisia ovat osa sellaisista ohjelmista, jotka on aiemmin vapautettu tarkastuksesta sisältönsä perusteella ja osa televisiossa ennen kello 21 esitetyistä kuvaohjelmista, joita on tarjottu yleisölle tilausohjelmapalvelussa tai tallennelevityksessä.

Suurin osa aiemmin sisältönsä perusteella tarkastuksesta vapautetuista kuvaohjelmista on edelleen vapautettu luokitteluvelvollisuudesta. Merkittävin poikkeus on animaatio-ohjelmat, jotka nyt ovat luokitteluvelvollisuuden piirissä.

Televisiossa ennen kello 21 esitettyjä ja suositusikärajalla merkittyjä ja elokuvatarkastamoon ilmoitettuja kuvaohjelmia (ns. tv-ilmoitukset) ei enää voi levittää, ennen kuin ne on luokiteltu uuden lain mukaisesti, elleivät ne sisältönsä perusteella ole uudessa laissa vapautettu luokitteluvelvollisuudesta (ks. sisältönsä perusteella luokittelusta vapautettujen sisältöjen luettelo yllä).

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen kuvaohjelmatietokannasta voi tarkistaa, onko kuvaohjelmalla voimassaoleva ikärajapäätös. Jos ohjelmaa ei löydy tietokannasta, on se luokiteltava.

Lataa koko ohje (pdf)

Kun lapsilta kysyttiin suoraan, mikä heidän ikäisiään eniten vaivaa netissä, he esittivät videojakosivustojen, kuten YouTuben, olevan suurempi riski kuin mikään muu netin palveluista. Tutkimuksen toteutti EU Kids Online -tutkimusverkosto, jota johti Suomessa professori Reijo Kupiainen Aalto-yliopistosta.

Tänään helmikuun 5. päivänä on kansainvälinen Safer Infernet Day, jolloin julkaistavassa raportissa esitellään lasten näkemyksiä internetin riskeistä lasten “omin sanoin”. Tutkimuksessa saatiin avoimia vastauksia 9.904 lapselta 25 Euroopan maassa. Suomessa Safer Internet Day:tä vietetään osana Mediataitoviikkoa.

Lue tiedote (pdf)

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, jonka tehtäviä ovat mediakasvatuksen edistäminen ja kuvaohjelmien tarjoamisen valvonta. MEKU toimii asiantuntijana lasten mediaympäristön kehityksessä, edistää alaan liittyvää tutkimusta ja seuraa alan kansainvälistä kehitystä sekä tiedottaa lapsia ja mediaa koskevista asioista.

Harjoittelijan keskeisimmät tehtävät:

Harjoittelija osallistuu tarkemman harjoittelusuunnitelman mukaisesti MEKU:n tehtäviin. Näitä voivat olla esimerkiksi opettajille suunnatun Mediataitokoulu-sivuston kehittäminen, MEKU:n järjestämien tilaisuuksien ja kampanjoiden organisoimiseen ja niistä saatavien aineistojen analysoiminen ja EU-rahoitteisen Finnish Safer Internet Centre -hankkeen työtehtävät sekä kuvaohjelmien ikärajavalvontaan liittyvään aineistonkeruu ja analysointi.

Harjoittelijalta edellytämme:

Tehtävä sopii maisteriopintojen loppuvaiheessa olevalle opiskelijalle, joka on opiskellut mediakasvatusta pää- tai sivuaineena. Työtehtävät edellyttävät hyvää kirjallista ilmaisukykyä sekä suomeksi että englanniksi, organisointikykyä ja laajojen kokonaisuuksien hallintaa. Haettavien harjoittelijoiden määrä: 1 harjoittelija kerrallaan, harjoittelupaikkaa voi hakea, vaikka ei heti pystyisikään aloittamaan.

Harjoitteluaika: 3kk

Harjoittelun ajankohta: sopimuksen mukaan, ensimmäisen harjoittelukauden aloitus mahdollisimman pian

Harjoittelijan palkkaus: Harjoittelijalle maksetaan kuukausikorvaus, joka määräytyy oppilaitoksen myöntämän tuen mukaan. Työnantaja osallistuu palkkakustannuksiin.

Yhteyshenkilö:

Leo Pekkala, johtaja
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
puhelin 0295 338 008 tai 045 852 7799

Työpaikan osoite: Sörnäisten rantatie 25 A 00500 Helsinki

Vuonna 2013 katseet kääntyvät nuorten mediakulttuuriin

Viestintäviraston jo lähes kymmenen vuoden ajan järjestämä Tietoturvapäivä on kouluissa hyvin tuttu. Tietoturvapäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004, ja pikku hiljaa päivä laajeni viikoksi käsittäen erilaisia tapahtumia seminaareista konsertteihin.

Nyt perinteikäs tapahtuma on tullut päätökseensä, sillä luvassa on uudistunut teemaviikko, joka kulkee nimellä Mediataitoviikko. Sitä koordinoi Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus.

Ensimmäistä Mediataitoviikkoa vietetään 4.-10. helmikuuta, samaan aikaan kuin Sanomalehtien liiton Sanomalehtiviikkoa. Uusi konsepti tarjoaa kouluille mahdollisuuden käsitellä teemaviikolla muutakin mediaa internetin lisäksi.

Mediataitoviikolla halutaan vahvistaa lasten ja nuorten mediataitovalmiuksia, kannustaa vanhempia keskustelemaan mediankäytöstä kotona sekä antaa kouluille mahdollisuus mediakasvatuksen kehittämiseen. Mediataitoviikko kytkeytyy kansainväliseen Safer Internet Day -teemapäivään. Tänä vuonna Mediataitoviikon pääteema on netinkäyttäjän oikeudet ja velvollisuudet.

Mediataitoviikko syntyy järjestöjen, palveluntarjoajien, valtionhallinnon organisaatioiden ja media-alan yritysten yhteistyössä. Osa yhteistyöorganisaatioista järjestää Mediataitoviikolla omaa toimintaa. Myös Viestintävirasto on aktiivisesti mukana Mediataitoviikossa yhtenä kumppaneista. Lisätietoa tapahtumasta löytyy osoitteesta www.mediataitoviikko.fi 

Viestintäviraston ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen tiivis yhteistyö pohjautuu tuoreeseen roolienjakoon. Viestintävirastolle aiemmin kuuluneet televisiotoimintaan ja lastensuojeluun liittyneet valvontatehtävät siirtyivät Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukselle sen perustamisen myötä vuonna 2012. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu muun muassa lapsille turvallisen mediaympäristön edistäminen. Viestintäviraston tehtävät keskittyvät viestintämarkkinoiden ja -palvelujen valvontaan ja edistämiseen, kansalaisten sekä elinkeinoelämän hyväksi. 

28.1.2013 Helsingissä

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus & Viestintävirasto

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Suvi Tuominen, 0295 338 009, suvi.tuominen (at) meku.fi
Tiedottaja Elina Koskipahta, 09 310 6966 838, elina.koskipahta (at) ficora.fi

Viran/tehtävän kuvaus

Tiedottaja toimii virastossa tiedotuksesta vastaavana virkamiehenä. Viran tehtäväkuva on erittäin monipuolinen ja sisältää ainakin seuraavia tehtäviä:

• MEKU:n sisäisestä ja ulkoisesta tiedotuksesta vastaaminen ja viestinnän kehittäminen viestintästrategian pohjalta
• Tiedotteiden, tiedotuskampanjoiden ja verkkotekstien suunnittelu ja tuottaminen 
• Tiedotustilaisuuksien organisoiminen, haastattelut, vuosikertomus ja MEKU:n esittelyt
• Tehtäväalueena ovat myös www-sivut ja sosiaalisen median palvelut eri kohderyhmille sekä muut monipuoliset viestinnän tehtävät yhdessä viraston johdon ja asiantuntijoiden kanssa. Määräaikainen tehtävä tulee vastaanottaa 1.2.2013 (tai sopimuksen mukaan myöhemmin) 

Useimmat lapset eivät koe internetin riskien aiheuttavan itselleen haittaa. Kuitenkin ne lapset, joiden on vaikea hallita tunteitaan ja käytöstään yleensä, kokevat myös netissä enemmän haittaa ja järkyttyvät helpommin.

Uusin Eu Kids Online –tutkimusraportti osoittaa, että ne lapset, jotka ovat psyykkisesti haavoittuvampia ovat myös haavoittuvampia netissä – netissä kohdatut riskit järkyttävät heitä useammin ja voimakkaammin. Samalla he myös ovat passiivisempia ratkaisemaan ongelmia. Raportissa on tarkasteltu erityisesti kolmea netissä kohdattavaa riskiä: altistumista seksuaaliselle sisällölle, nettikiusaamista ja seksuaalissävytteistä viestittelyä.

Lue koko tiedote

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus Meku suhtautuu myönteisesti Ylen päätökseen muuttaa Tuntemattoman sotilaan esitysaika kuvaohjelmalain mukaiseksi. Yle aikoi esittää elokuvan itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 14, mutta siirsi alkamisajankohdan klo 17:ään.

"Olen tyytyväinen, että Yle päätti noudattaa kuvaohjelmalakia ja toimia vastuuntuntoisesti tässä asiassa. Päätöstä edelsivät monet keskustelut Ylen edustajien, kuten toimitusjohtaja Lauri Kivisen ja julkaisujohtaja Ismo Silvon kanssa", Mekun johtaja Leo Pekkala sanoo.

TV-yhtiöt ovat sopineet esitysajoista

Kuvaohjelmalain mukaan tietynikäisiltä lapsilta kielletyt elokuvat ja televisio-ohjelmat pitää lähettää aikaan, jolloin lapset eivät normaalisti katso televisiota. Tämän johdosta TV-yhtiöt eli Yle, MTV Media, Nelonen Media, TV5 Finland ja Fox International sopivat ja sitoutuivat yhdessä seuraaviin esitysaikoihin helmikuussa 2012:

• Kuvaohjelmaa, jolla on ikäraja 12, saa esittää klo 17 lähtien
• Kuvaohjelmaa, jolla on ikäraja 16, saa esittää klo 21
• Kuvaohjelmaa, jolla on ikäraja18, ei esitetä ennen klo 23

Kuvaohjelmia ovat elokuvat, televisio-ohjelmat ja digitaaliset pelit. Tuntematon sotilas -elokuvan ikäraja on 12.

"Viranomaisena Mekun tehtävänä on tasapuolisesti seurata, että kaikki TV-yhtiöt toimivat sovitusti", Pekkala toteaa.

Tärkeä elokuva suomalaisille

Pekkala korostaa, että Meku on kaiken aikaa suhtautunut myönteisesti Tuntematon sotilas -elokuvan esittämiseen.

"Se on monille suomalaisille tärkeä sotaelokuva", Pekkala sanoo.

Lisätietoja:

Johtaja Leo Pekkala, Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus Meku
puh. 045 852 7799
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lue lisää:

Tietoa kuvaohjelmalain velvoitteista elokuvia, televisio-ohjelmia ja digitaalisia pelejä tarjoaville, erityisesti 2. luvun 6. pykälä:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710

Tietoa kuvaohjelmien ikärajoista

Digitaalisten pelien ikäluokitusjärjestelmä PEGI laajenee myös mobiilisovellusten käyttöön. Hyväksytyt sovellukset saavat tulevaisuudessa käyttää PEGI-merkintöjä, joiden avulla kuluttaja näkee helposti tietoa sovelluksen sisällöistä. PEGI selvittää järjestelmänsä laajentamista merkinnöillä, jotka kertoisivat sovelluksen turvallisuusriskeistä, kuten käyttäjän sijaintitiedon jakamisesta.

Lue koko tiedote (pdf)

Tietoa PEGI:stä

PEGI on lyhenne sanoista Pan European Game Information – yleiseurooppalainen pelitieto. Se auttaa eurooppalaisia vanhempia tekemään tietoon perustuvia päätöksiä, kun he ostavat tietokonepelejä. PEGI otettiin käyttöön keväällä 2003, ja sen jälkeen monia kansallisia ikäluokitusjärjestelmiä on korvattu tällä yhteisellä järjestelmällä, jota käytetään nykyään suurimmassa osassa Eurooppaa kaikkiaan 30 maassa. 

PEGI on tällä hetkellä ainoa ikäluokitusjärjestelmä, jonka ikärajamerkinnät Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus on hyväksynyt omien merkintöjensä lisäksi. Muiden järjestelmien ikärajoilla merkittyjä pelejä ei saa tarjota Suomessa kuluttajille.

Älypuhelimia ostetaan paljon lapsillekin Koulujen alku näkyy lapsille hankittavien kännyköiden myynnissä, vahvistaa johtaja Juha Koivuniemi Soneran kuluttajapalveluista. Vaikka ensimmäiseksi puhelimeksi lapselle hankitaankin tavallisimmin peruspuhelin, ovat kosketusnäytölliset älypuhelimet alakoululaisilla selvästi nouseva trendi. Lapselle hankittavien puhelinten skaala on Koivunimen mukaan laajentunut: kun aikaisemmin koululaisten käyttöön ostettiin pääosin muutamaa kännykkämallia, nyt kauppansa tekevät niin edullisimmat peruspuhelimet kuin kalliit älypuhelimetkin. Koivuniemi muistuttaa, että lapsen kännykän käytön turvallisuuteen voi vaikuttaa sekä kasvatuksella että teknisillä rajoituksilla. Useimmiten vanhemmat rajoittavatkin lapsen puhelintekemisiä esimerkiksi saldorajoilla ja lisämaksullisten palveluiden estoilla. Soneran kännykkävinkkejä ekaluokkalaisten vanhemmille

Koulujen alkaessa moni ekaluokkalainen saa ensimmäisen oman kännykkänsä. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU muistuttaa, että vanhempien on oltava valmiita opettamaan lapselle paitsi kännykän teknistä käyttöä ja puhelinetikettiä, myös erityisesti toisten huomioimista.

Uusiin medioihin liittyen puhutaan paljon nettikiusaamisesta, mutta useiden tutkimusten mukaan kiusaaminen ilkeiden puheluiden tai tekstiviestien muodossa on sekin yleistä. Myös salakuvaaminen kännykkäkameralla kiusaamistarkoituksessa on valitettavan tuttua kouluissa.

Älypuhelimet yleistyvät myös lasten käytössä. Matkapuhelinten muututtua taskutietokoneiksi kotona tuleekin keskustella siitä, millaisia asioita kännykällä on lupa tehdä ja mitä palveluita käyttää. Myös mahdollisista teknisistä käyttörajoituksista on hyvä keskustella puhelinta tai liittymää lapselle hankittaessa.

Jos puhelimella pääsee nettiin, on lapsen kanssa keskusteltava turvalliseen ja asialliseen netinkäyttöön liittyvistä kysymyksistä, kuten yksityisyyden suojaamisesta, lapsille sopivista nettisisällöistä ja kiusaamisesta netissä. Lapsen on vaikea ymmärtää esimerkiksi internetin julkisuutta, nettipeleihin sisällytettyä mainontaa tai verkkopalveluiden maksullisuutta. Nettiyhteyden tarpeellisuutta pienten koululaisten kännyköissä kannattaakin harkita erityisen tarkkaan.

MEKU muistuttaa, että keskustelua kännykän käytöstä ei tule käydä ainoastaan ensimmäistä puhelinta hankittaessa.  Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä enemmän ja useammin vanhemman apua tarvitaan. Toisaalta lasten kasvaessa myös median käyttötavat muuttuvat ja uudenlaiset asiat tulevat ajankohtaisiksi.  Mediakasvatus onkin jatkuvaa keskustelua median käytön pelisäännöistä.

Lisätietoa

Kuluttajaviraston Lapsi mobiilipalveluiden ja internetin käyttäjänä -tietopaketti

Suomen Vanhempainliiton suunnittelija Anri Leveelahden haastattelu Savon Sanomissa 8.8.2012

Mannerheinmin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetin Lapset ja media-sivusto

 Mediakasvatusfoorumi 2013

Mediakasvatusfoorumi kokoaa jälleen yhteen alan toimijoita.

Mediakasvatuksen kansalliseen edistämiseen keskittyvä foorumi on suunnattu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin päättäjille ja suunnittelijoille sekä mediakasvatuksen tutkijoille ja asiantuntijoille.

Tule mukaan verkostoitumaan, esittelemään organisaatiosi toimintaa ja kehittämään yhdessä kansallista mediakasvatusta!

OHJELMA

8.30 Aamukahvi

9.00 Tilaisuuden avaus 
        - johtaja Jukka Liedes, Opetus- ja kulttuuriministeriö

9.10   Mediakasvatuksen tutkimus Suomessa 
       - selvityksen esittely: johtaja Leo Pekkala, MEKU
       - kommenttipuheenvuorot: professori Heli Ruokamo, Lapin yliopisto ja
         professori Sirkku Kotilainen, Tampereen yliopisto

10.10 Hyvä medialukutaito. Suuntaviivat 2013–2016
       - projektisuunnittelija Elina Hanninen, Opetus- ja kulttuuriministeriö

10.30 Pienryhmätyöskentelyä 

11.30 Lounas

12.30 Mediakasvatuksen Mahistori 

13.15 Kahvi ja organisaatioiden toiminnan esittely

14.15 Kuinka tulla kuulluksi ja ymmärretyksi? Asiantuntijatiedon yleistajuistaminen
       - pedagoginen yliopistonlehtori Johanna Vaattovaara, Helsingin yliopiston Kielikeskus 
       - yliopistonlehtori Lari Kotilainen, Helsingin yliopisto, suomen kieli ja kulttuuri

15.15 Yhteenveto 

15.30 Loppumaljat

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumiset 12.8.2013 alkaen MEKU:n sivuilla. Ilmoittautuessasi voit myös varata esitepöydän (n. 130 x 70cm). Lisätiedot: anu.lofgren(at)meku.fi

 Tervetuloa Mediakasvatusfoorumiin!

 Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus     Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö

Tiedote 1.11.2012

Lauantaina 10.11.12 vietetään Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Kansallista pelipäivää. Sen aikana ja sitä edeltävällä viikolla järjestetään pelitapahtumia sadoissa kirjastoissa ja muissa paikoissa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Kansallisen pelipäivän tarkoitus on saattaa lapsia ja aikuisia pelaamaan yhdessä ja keskustelemaan pelien merkityksestä ja vaikutuksista. Pelipäivänä pelataan kaikenlaisia pelejä, niin perinteisiä lauta-, kortti- ja seurapelejä kuin digitaalisiakin pelejä.

Kansallista pelipäivää on alettu viettää Suomessa kirjastojen aloitteesta vuonna 2009. Viime vuonna pelipäivään osallistui 21 kirjastoa, tänä vuonna kaikille avoimia tapahtumia on ilmoitettu Kansallisen pelipäivän verkkosivuille yli 50, Kemijärveltä Kotkaan ja Porista Joensuuhun. Yleisölle avoimien tilaisuuksien lisäksi pelipäivää vietetään myös mm. kouluissa, nuorisotaloilla ja Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahviloissa. Kuka tahansa voi myös järjestää oman tapahtuman ja ilmoittaa siitä Kansallisen pelipäivän sivuilla.

Kansallista pelipäivää vietetään samaan aikaan kaikissa Pohjoismaissa. Vuoden 2012 alussa toimintansa aloittanut Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus osallistuu Kansallisen pelipäivän koordinointiin Suomessa.

Kansallinen pelipäivän yhteydessä järjestetään valokuvauskilpailu, johon voi osallistua lähettämällä peliaiheisen kuvan Kansallisen pelipäivän Facebook-sivulle. Tykätyimmät kuvat palkitaan peliaiheisilla palkinnoilla.

Kansallisen pelipäivän osoite:
www.pelipaiva.fi

Facebookissa
www.facebook.com/pelipaiva

Tämä tiedote STT Infossa
www.sttinfo.fi/release?0&releaseId=1020307 

Lisätietoja:

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus
Tommi Tossavainen, suunnittelija
Puh: 0295 338 010

EU Kids Online III, Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Lasten nettiturvallisuuteen ei ole yhtä ratkaisua

EU komissio keskustelee tällä viikolla eurooppalaisten asiantuntijoiden kanssa lasten nettiturvallisuuden parantamisesta. Uudessa EU Kids Online -tutkimusverkoston  raportissa tarkastellaan kansallisia eroja ja esitetään suosituksia myös Suomelle. Suomelle suositellaan mediakasvatuksen, tietotekniikan ja turvallisen internetin käytön opetuksen lisäämistä koulujen opetussuunnitelmiin.

Suomalaislasten netinkäyttö yksipuolista

Raportti paljastaa, että suomalaisilla lapsilla on suhteellisesti vähemmän erilaisia nettiaktiviteetteja ja erityisesti koulutyöhön nettiä käytetään vähän.

Suomen tutkimusryhmän johtaja Reijo Kupiainen Aalto-yliopistosta toteaa:

- Eurooppalainen vertailu paljastaa, että suomalaislapset käyttävät nettiä yksipuolisemmin kuin muut, vaikka he käyttävät nettiä runsaasti. Mediakasvatuksen yhtenä tavoitteena on edistää netin monipuolista ja myös luovaa käyttöä sekä vahvistaa digitaalista kansalaisuutta. Tässä erityisesti koululla on haasteita.

Suomalaiset lapset käyttävät nettiä paljon, mutta riskejä on vähän

Eurooppalaisessa luokittelussa Suomi asettuu maaksi, jossa lapset ja nuoret käyttävät paljon nettiä, mutta kohtaavat vähemmän riskejä kuin monessa muussa sellaisessa maassa, jossa nettiä käytetään paljon. Esimerkiksi muissa pohjoismaissa lapset kokevat enemmän riskejä kuin Suomessa. 

Tutkimustuloksia kommentoinut EU Kids Online -tutkimuksen johtaja Leslie Haddon London School of Economicsista toteaa:

- Nyt esitetään ensimmäistä kertaa suoria vertailutuloksia lasten nettikokemuksista 33 Euroopan maan välisessä vertailussa. Kansalliset erot tarkoittavat, että nettiturvallisuuden lisäämiseksi ei ole yhtä ratkaisua.

Vanhat suositukset eivät välttämättä päde

Koska lapset ja nuoret käyttävät nettiä yhä enemmän mobiililaitteilla, vanha neuvo tietokoneen sijoittamisesta olohuoneeseen ei ole enää pätevä. Tutkimustulosten mukaan suomalaisvanhemmat harjoittavat muita maita enemmän aktiivista ja keskustelevaa nettikasvatusta tiukkojen rajoitusten sijaan. Keskustelu lisää luottamusta ja lisää netin positiivisia käyttömahdollisuuksia kieltoja tehokkaammin. Yksi syy suomalaislasten alhaiselle riskitasolle saattaakin piillä vanhempien kasvatustyylissä ja valveutuneisuudessa.

Lisätietoja:

National Perspectives -raportissa vertaillaan lasten nettikokemuksia EU Kids Online -tutkimukseen osallistuneiden maiden välillä. Raportissa esitetään tiivistys lasten netin käytöstä, riskeistä ja aiheutuneista harmeista, sekä vanhempien nettivalvonnasta. Raportti perustuu 25.000 lapsen ja vanhemman haastatteluihin Euroopassa.

National perspectives -raportin voi ladata EU Kids Online -projektin nettisivulta:

Lataa raportti (pdf)

Lisätietoja:

Professori Reijo Kupiainen, Aalto-yliopisto
Puh. 050 341 8563
Email: reijo.kupiainen[at]aalto.fi

www.eukidsonline.net

Tietoja projektista ja tutkimuksesta

• The EU Kids Online -projekti pyrkii lisäämään tietoisuutta eurooppalaisten lasten ja vanhempien kokemuksista erityisesti netissä olevissa riskeistä ja turvallisemmasta netin käytöstä ja edistämään lasten turvallista internetiä. Projektin on rahoitanut EC Safer Internet -hanke (SI-2010-TN-4201001) ja Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Viestintäministeriö.
• EU Kids Online -tutkimus on toteutettu haastattelemalla kotonaan kasvokkain 25,000 9-16- vuotiasta netin käyttäjää ja yhtä heidän vanhemmistaan 25 Euroopan maassa.
• Tutkimuksessa mukana olevat maat: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kypros, Kreikka, Liettua, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekin tasavalta, Turkki, Unkari ja Viro. Lisäksi tutkimuksessa ovat tutkimusryhmät Kroatiasta, Islannista, Latviasta, Luxembourgista, Maltalta, Venäjältä, Slovakiasta ja Sveitsistä.
• Jos haluat lisää tutkimustuloksia, raportteja ja tutkimuksen teknisiä tietoja, katso www.eukidsonline.net tai vieraile Facebook-sivuillamme 
• EU Kids Online esittää näitä tutkimustuloksia Safer Internet Forumissa 18.-19.10. Brysselissä. Forumin järjestää EU komission Safer Internet -ohjelma. Vuodesta 2004 lähtien järjestetty konferenssi kerää yhteen teollisuuden edustajat, virkamiehet ja lastensuojelujärjestöt. Foorumilla ovat vierailleet edustajat myös Australiasta, Brasiliasta ja Venäjältä.
• Suomessa nettiturvallisuutta edistää Finnish Safer Internet Centre (www.saferinternet.fi), joka saa rahoituksensa EU komission Safer Internet -ohjelmasta.

Lehdistötiedote 1.6.2012

EU Kids Online
London School of Economics
Aalto-yliopisto

Lapset tarvitsevat yksinkertaisempia yksityisyys- ja turvallisuusasetuksia suojautuakseen internetsivustoilla, esittää asiantuntijaraportti Euroopan komissiolle tänään.

Tutkimuksen mukaan lähes neljällä kymmenestä (38 %) nettiä käyttävästä 9-12-vuotiaasta on profiili sosiaalisessa mediassa, vaikka monet sivustot edellyttävät 13 vuoden ikää. 13-16-vuotiaista 77 prosentilla on profiili sosiaalisessa mediassa.

Tutkimukseen osallistuneista 9-16-vuotiaista 26 prosentilla on julkinen sosiaalisen median profiili, jota voidaan vapaasti katsella. Nämä lapset myös todennäköisemmin paljastavat sivustoilla puhelinnumeronsa ja osoitteensa altistaen näin itsensä epäasiallisille yhteydenotoille.

Harvat lapset (vain 13 % 9-16-vuotiaista) käyttävät raportointityökaluja, kun jokin netissä on järkyttänyt heitä. Työkalujen huono suunnittelu ja vaikeasti hahmotettava sijainti voivat vaikuttaa asiaan. 

Sosiaalisen median palveluiden tulisi panostaa siihen, että yksityisyyden hallintaan liittyvät asetukset ovat helppokäyttöisiä ja selkeitä. Tämä suositus on osa Eu Kids Online -tutkimusverkoston suosituskokonaisuutta, joka esitellään tänään Euroopan Komission varapuheenjohtajan Neelie Kroesin vetämälle sosiaalisen median palveluiden johtajien koalitiolle, joka pohtii, kuinka internetistä voida tehdä turvallisempi paikka lapsille.

EU Kids Online -tutkimusverosto on tutkinut 25000 eurooppalaisen lapsen ja heidän perheidensä kokemuksia internetistä ymmärtääkseen riskejä joita he kohtaavat netissä.

Voit ladata koko raportin tästä

Towards a better internet for Children (Livingstone, Ólafsson, O'Neill ja Donoso)

EU Kids Online -tutkimusverkostoa rahoittaa Safer Internet-ohjelma.

Lisätietoja: professori Sonia Livingstone: s.livingstone @ lse.ac.uk tai
LSE:n lehdistöpalvelusta on +44 (0) 207 955 7060 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lisätietoja Suomessa: professori Reijo Kupiainen: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. , 050 341 8563

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen kommentti

MEKU on tutkijoiden kanssa yhtä mieltä siitä, että sosiaalisen median palveluiden tulisi panostaa siihen, että yksityisyyden hallintaan liittyvät asetukset ovat helppokäyttöisiä ja selkeitä. Helppokäyttöisten ilmoitusjärjestelmien laajempi kehittäminen voi myös osaltaan lisätä nettiympäristön turvallisuutta ja auttaa ikäviä asioita kohdanneita lapsia ja nuoria. 

Suomessa on jo käytössä järjestelmiä huolestuttavista sisällöistä ilmoittamiseen. Poliisi ylläpitää Nettivinkkiä, jonne voi ilmoittaa rikosepäilyistä. Pelastakaa Lapset ry ylläpitää Nettivihjettä, jonne voi ilmoittaa laittomasta aineistosta netissä. Monissa sosiaalisen median palveluissa ylläpitohenkilökunta päivystää ongelmatilanteiden varalta. Lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämään maksuttomaan  Lasten ja nuorten puhelimeen ja -nettiin voi olla yhteydessä myös mediaan liittyvissä huolissa.

Tekniset ratkaisut eivät korvaa aikuisen kiinnostusta ja keskustelua. Kasvattajien on tutustuttava lasten käyttämiin internetpalveluihin ja niiden sisältöihin. Aktiivinen netinkäyttö aiheuttaa väistämättä tilanteita, jotka herättävät lapsessa voimakkaita tunteita. Asian käsittely keskustelemalla auttaa kehittämään lapsen mediataitoja ja välttämään vastaavia tilanteita vastaisuudessa. 

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus koordinoi Finnish Safer Internet Centre -hanketta, jonka päämääränä on lisätä lasten hyvinvointia ja turvallisuutta suhteessa digitaaliseen mediaan. Hanke saa rahoituksen EU:n Safer Internet -ohjelmasta.

Vauvaystävällisissä elokuvanäytöksissä voidaan lain mukaan esittää vain kaikille sallittuja elokuvia.

Elokuvateattereiden ja kirjastojen vauvaystävällisten näytösten markkinoinnissa ja käytänteissä on havaittu virheellisiä ohjeistuksia koskien alle 2 -vuotiaiden lasten läsnäoloa.

Kuvaohjelmalaissa (710/2011) määritellyn joustosäännön mukaan ohjelman voi julkisesti esittää enintään kolme vuotta ohjelmalle luokiteltua ikärajaa 7, 12 tai 16 nuoremmalle silloin, kun lapsi on 18 vuotta täyttäneen seurassa. Esimerkiksi yli 7-vuotiaille sallittuihin elokuviin voi vanhemman seurassa päästä vähintään 4-vuotias lapsi, mutta ei 0-3 –vuotias.

Julkisuudessa on käyty ilahduttavan paljon lapsiin, nuoriin ja mediaan liittyvää keskustelua. Heränneen keskustelun ja saadun palautteen perusteella MEKU:n koettiin puuttuvan perheen sisäisiin kasvatusvalintoihin ja vanhempien oikeuteen viettää vauvaystävällistä aikaa median parissa. MEKU:n rooli viranomaisena ja mediakasvatuksen edistäjänä kaipaa siis selkiyttämistä.

MEKU:n tehtävänä on edistää mediakasvatusta, lasten mediataitoja ja lapsille turvallisen mediaympäristön kehittämistä yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimialan yhteisöjen kanssa.

Kuvaohjelmia, eli elokuvia ja ohjelmia tai digitaalisia pelejä julkisesti esittävän tai levittävän toimijan on ilmoittauduttava Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen tarjoajarekisteriin. Elokuvien maahantuoja ei ole tarjoaja, vaan tarjoaja on jakeluketjuissa lähinnä kuluttajaa oleva toimija.  Ilmoittautumisvelvollisuus on vain sellaisella tarjoajalla, joka tarjoaa kuvaohjelmia yleisölle taloudellisessa tarkoituksessa ja säännöllisesti.

Tarjoajan on tiedotettava ikärajoista ja muista lasten suojelemista edistävistä keinoista ohjelmien tarjoamisen yhteydessä esimerkiksi Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukselta tilattavilla esitteillä ja julisteilla. Tarjoajilta peritään myös vuosimaksu.

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus kouluttaa luokittelijoita, jotka arvioivat Suomessa esitettävien tai levitettävien kuvaohjelmien eli elokuvien, televisio-ohjelmien ja digitaalisten pelien lapsille haitallista sisältöä. Ikärajaluokittelu tehdään MEKU:n ylläpitämän ja kehittämän järjestelmän avulla.

Luokittelijat toimivat media-alan yrityksissä (esimerkiksi televisio-yhtiöissä), itsenäisiä ammatinharjoittajia tai luokitteluyritysten palveluksessa. Myös Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus luokittelee kuvaohjelmia.

Suomessa yleisölle tarjottavaa (esitettävää tai levitettävää) kuvaohjelmaa ei tarvitse luokitella, merkitä ikärajalla tai ilmoittaa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen ylläpitämään kuvaohjelmaluetteloon (=tietokanta). Luokittelusta vapautettu on kuvaohjelma jos se:

Päivitetty 6.6.2013

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen hyväksymät luokittelijat. Kuvaohjelmaluokittelijaksi hyväksyminen on voimassa viisi vuotta, ellei hyväksymistä peruuteta (Kuvaohjelmalaki 22§).

Luettelon julkaiseminen perustuu lakiin Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta (711/2011, 5 § 2 mom).

Valvontamaksu peritään vuosittain kuvaohjelmien säännöllisestä ja taloudellisessa tarkoituksessa tapahtuvasta tarjoamisesta. Kuvaohjelman tarjoamisen vuosittainen valvontamaksun riippuu tarjoamistavasta.

Maksu peritään erikseen jokaisesta tarjoamistavasta. Jos samassa tarjoamispaikassa siis sekä esitetään elokuvia että myydään tai vuokrataan kuvaohjelmia tallenteina asiakkaille,  tulee molemmista tarjoamistavoista maksaa maksu vuosittain. Jos samalla yrittäjällä on kaksi tarjoamispaikkaa (liiketilaa), on kummastakin tarjoamispaikasta maksettava maksu.

Jos yleisölle tarjoataan pelkästään luokittelusta ja merkinnöistä vapautettua ohjelmasisältöä, ei valvontamaksua peritä. 

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksessa on neuvottelukunta, jonka tehtävänä on:

- Tukea ja kehittää keskuksen toimintaa
- Tehdä aloitteita ja edistää yhteistyötä toimialalla
- Seurata ja arvioida keskuksen toimialan kehitystä ja tehdä keskuksen toimintaa koskevia kehittämisehdotuksia
- Antaa lausunto käytännesäännöistä ja kuvaohjelman sisältöä kuvaavista symboleista sekä
- Edistää tiedottamisen suunnittelua ja muita toimialanyhteistyöhön liittyviä asioita.

Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää neuvottelukuntaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja enintään 12 muuta jäsentä. Neuvottelukunta valitsee itselleen varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnassa tulee olla monipuolinen lapsen kehityksen, mediakasvatuksen, kuvaohjelma-alan ja toimialan tutkimuksen asiantuntemus.

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen (entisen Valtion elokuvatarkastamon) suunnitelma- ja seurantatiedot näkyvät alla olevista asiakirjoista. Asiakirjat on ryhmitelty tulosohjausasiakirjoihin ja muihin suunnittelun ja seurannan asiakirjoihin. Tulosohjausasiakirjat on edelleen jaoteltu suunnitelmiin ja seurantatietoihin. Muut suunnittelun ja seurannan asiakirjat ovat joko ohjeita, suunnitelmia, arviointeja ja selvityksiä tai muita asiakirjoja.

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen tekemään kuvaohjelman luokittelupäätökseen haetaan muutosta valittamalla kuvaohjelmalautakuntaan. Valituksen voi tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunnan on käsiteltävä valitus kiireellisenä.

Tämän sivun kautta löydät ne tahot, joille voit antaa palautetta mediaa koskevissa kysymyksissä. Valitse alta mistä haluat antaa palautetta.

Elokuvien, televisio-ohjelmien ja pelien sisällöt

Voit jättää palautetta ohjelmasta nimimerkillä Ikärajat.fi-tietokantaan suoraan haluamasi ohjelman tai pelin yhteyteen, tiedoksi muille katsojille. Voit valita onko ohjelman ikäraja mielestäsi liian alhainen, sopiva vai liian korkea. Annettua palautetta ei tarkisteta ennakkoon, joten toivomme että pidät palautteesi asiallisena ja kaikille sopivana. Tätä kautta annettu palaute voi johtaa elokuvan tai televisio-ohjelman ikärajan muuttamiseen, jos samansuuntaista palautetta tulee useammalta käyttäjältä. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus poistaa lainvastaiset tai yksilöihin kohdistuvat asiattomat palautteet.

Jätä palautetta ohjelmasta Ikärajat.fi-tietokantaan

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus ottaa kuvaohjelman luokiteltavakseen perustellusta vaatimuksesta tai jos on muutoin syytä epäillä, ettei ohjelmaa ole luokiteltu kuvaohjelmalain mukaisesti. Voit jättää perustellun vaatimuksen omalla nimelläsi, jolloin ilmoitamme sinulle jos palautteesi johtaa toimenpiteisiin.

Esitä perusteltu vaatimus ikärajan tarkistamiseksi

Televisio-ohjelmien lähetysajat ja ikärajat

Televisioyhtiöiden on huolehdittava siitä, ettei ohjelma, jonka ikäraja on 7, 12, 16 tai 18 vuotta, ole tätä ikärajaa nuoremman lapsen katseltavana. Tämä toteutetaan lähettämällä ohjelma sellaiseen aikaan, jolloin lapset eivät tavallisesti katso televisiota. Jos ohjelman vastaanottamiseen tarvitaan suojauksen purkulaitetta, ei säännöstä tarvitse noudattaa.

Televisioyhtiöt voivat käytännesäännöillä (ns. vedenjakajasopimus) sopia niistä kellonajoista, joiden jälkeen eri-ikäisiltä kielletyt ohjelmat vapaasti vastaanotettavilla kanavilla esitetään. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus voi tarkastaa, että sopimus on kuvaohjelmalain mukainen, mutta ei voi suoraan määrätä sopimuksen sisältöä.

Anna palautetta Mekulle vääristä esitysajoista

Tallenteiden myynti ja levitys

Suomessa myytävissä, vuokrattavissa tai lainattavissa tallenteissa on kuvaohjelmalain mukaan oltava suomalainen ikärajamerkintä. Digitaalisissa peleissä hyväksytään myös eurooppalainen PEGI -merkintä. Osaa ohjelmista ei kuitenkaan tarvitse merkitä ikärajalla. Tällaisia sisältöjä ovat mm yksinomaan opetus-, musiikki-, urheilu-, keskustelu- ja muita ohjelmia, jotka on laissa vapautettu merkintävelvollisuudesta

Ilmoita tarjoajasta joka ei käytä ikärajamerkintöjä

Internet

Internetin valvonta edellyttää kansalaisten aktiivista vuorovaikutusta viranomaisten kanssa. Mikäli näet Internetissä lainvastaista sisältöä tai keskusteluita voit ilmoittaa niistä poliisille. Poliisi vastaanottaa esimerkiksi huumausaineisiin, petoksiin, rasistisiin rikoksiin, väkivalta- ja seksuaalirikoksiin liittyviä havaintoja.Havainnoista voi ilmoittaa nimettömänä.

Anna nimetön vinkki poliisille

Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihjeelle voi ilmoittaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävästä aineistosta. Ilmoituksen voi tehdä nettilomakkeella anonyymisti.

Lähetä vihje lapsipornosta

Mainonta

Lapsella on oikeus turvalliseen ja rauhalliseen kasvuympäristöön. Vanhempi voi vaatia mainostajia kantamaan vastuuta siitä, minkälaisen markkinoinnin ympäröimänä lapsi kasvaa. Jos koet markkinoinnin lapsille sopimattomaksi, kerro mielipiteesi mainostajalle, kaupalle tai mainosvälineelle, esim. tv-yhtiölle, sanomalehdelle, aikakauslehdelle.

Voit tehdä valituksen myös kuluttaja-asiamiehelle, joka valvoo lapsiin kohdistuvaa markkinointia.

Mainonnan eettinen neuvosto on Keskuskauppakamarin alainen valiokunta, jonka tehtävänä on valvoa onko mainonta hyvän tavan mukaista. Jos mainos on mielestäsi hyvän tavan vastainen, pyydä lausuntoa mainonnan eettiseltä neuvostolta. Kyseessä voi olla tv-, radio-, ulko- tai suoramainos, internetmainos tai lehdessä oleva mainos.

Pyydä lausuntoa mainoksesta

Lehtikirjoitukset ja journalismi

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on joukkoviestinnän julkaisijoiden ja toimittajien vapaaehtoisuuteen perustuva itsesääntelyelin, joka tulkitsee hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Jokainen, joka haluaa saattaa hyvää journalistista tapaa tai ilmaisu- ja julkaisuvapautta koskevan asian JSN:n käsiteltäväksi, voi tehdä kantelun. Jos kantelu koskee esimerkiksi yksityisyyden suojaa tai siihen verrattavaa seikkaa, on kantelulle oltava asianomistajan suostumus. Kantelijana voi olla yksityinen henkilö, viranomainen, yhdistys, yhtiö tai muu yhteisö.

Kuluttajavirasto

Kuluttajavirasto valvoo useita kuluttajan suojaksi säädettyjä lakeja ja auttaa erityistapauksissa kuluttajia pääsemään oikeuksiinsa. Kuluttajavirasto auttaa kuluttajia tekemään valituksia yrityksille ja tuottaa kuluttajille tietoa, joka helpottaa arkipäivän valintoja.

Tee reklamaatio yrityksen toiminnasta

Elokuvien ja muiden kuvaohjelmien luokittelu eri maissa:

Alankomaat (NL)
NICAM (Kijkwijzer)
Australia (AU)
Office of Film & Literature Classification
Etelä-Afrikka (ZA)
Film and Publication Board
Hong Kong (HK)
Film Classification in Hong Kong
Irlanti
IFCO
Itävalta (AT)
Die Jugendmedienkommission (JMK)
Iso-Britannia (UK)
British Board of Film Classification
Kanada (CA)
Film Classification in Canada
Quebec
Norja (NO)
Statens filmtilsyn
Ranska (FR)
Centre national du cinéma et ...
Ruotsi (SE)
Statens medieråd
Saksa (DE)
Freiwillige Selbstkontrolle Fernsehen (FSF)(televisio)
Freiwillige Selbstkontrolle der Filmwirtschaft (FSK) e.V (FSK) (elokuva)
Singapore (SG)
Media Development Authority (MDA)
Tanska (DK)
Medierådet för barn og unge
USA
MPAA (Motion Picture Association of America)
Uusi-Seelanti (NZ)
The Office of Film and Literature Classification

Tietokone- ym. pelien tarkastaminen tai luokittelu

Eurooppa
Pan European Games Information, PEGI
ISFE, Interative Software Federation of Europe
Alankomaat
NICAM
Iso-Britannia
European Leisure Software Publishers Association (ELSPA)
Video Standards Council (VSC)
Ruotsi
MDTS
Saksa
Unterhaltungssoftware Selbstkontrolle (USK)
USA
Entertainment Software Rating Board (ESRB)