Kuluttaja-asiamiehen verkkolehden uusimman numeron teemana on lapsi kuluttajana. Lehteen on koottu kuluttaja-asiamiehen ratkaisuja, jotka liittyvät lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan myyntiin ja markkinointiin. Mukana on myös asiantuntijakirjoitukset lapsiasiavaltuutetulta ja MEKU:n johtaja Leo Pekkalalta.

Asiantuntijakirjoitus: Mitä kortillasi pelataan?

Verkon välityksellä käytettävien ohjelma- ja pelipalveluiden suosio kasvaa nopeasti. Laajakaistayhteydet ja niiden nopeudet niin kiinteissä kuin mobiiliittymissäkin parantuvat koko ajan ja verkon tehokäyttö on entistä helpompaa. Nopeilla laajakaistaliittymillä varustetut älypuhelimet yleistyvät yhä pienemmillä lapsilla.

Lastensuojelullisesti ja mediakasvatuksellisesti palveluissa voi kuitenkin olla useita haasteita. Palveluntarjoajalla ei ole käytännössä mitään mahdollisuutta varmistaa täysin pitävästi sitä, kuka palvelua viime kädessä käyttää. Tyypillisessä tilanteessa perheen huoltajat tekevät tunnuksen omalla luottokortillaan tai käyttämällä esimerkiksi pankkitunnuksia, jolloin palveluntarjoaja voi olettaa myös käyttäjän olevan täysi-ikäinen. Käyttöoikeudet annetaan kuitenkin useissa tapauksissa alaikäiselle. Tällöin lapsen tai nuoren saatavilla voivat olla kaikenlaiset ohjelmat ja pelit, myös sellaiset, joiden myyminen tai esittäminen alaikäiselle olisi Suomessa laitonta. Myös mainonta palveluissa voidaan suunnata käyttäjän iän mukaan, ja jos palvelu olettaa käyttäjän täysi-ikäiseksi, lapselle tai nuorelle voidaan mainostaa esimerkiksi aikuisviihdettä ja aikuisille tarkoitettuja väkivaltapelejä.

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU valvoo Suomessa kuvaohjelmien tarjoamista, mutta verkossa toimivat tilausohjelmapalvelut, kuten elokuvia ja tv-sarjoja välittävät tai peleihin keskittyneet palvelut toimivat useimmiten ulkomailta. Näin ne eivät kuulu suomalaisen lainsäädännön ja valvonnan piiriin. Tällöin näitä palveluita eivät koske myöskään velvoitteet ikärajaluokitella pelejään tai ohjelmiaan samaan tapaan kuin suomalaiset palveluntarjoajat tekevät. Monet palveluntarjoajat ovat kuitenkin lisänneet palveluihinsa erilaisia mahdollisuuksia rajoittaa käyttöä esimerkiksi luomalla eri käyttäjätunnuksille erilaisia käyttöprofiileja, joihin voidaan määritellä käyttörajoituksia sisältöjen mukaan.

Verkkopalveluita käytettäessä huoltajien mediakasvatusvastuu ja lapsen omat mediataidot korostuvat. Jotta ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin, tulee perheissä sopia säännöt sille, mitä lapsi tai nuori saa verkkopalvelun kautta tehdä ja mitä ei. Mitä nuoremmasta lapsesta on kysymys, sitä suurempi rooli aikuisilla on lapsen käyttämien mediasisältöjen valinnassa ja käytön ohjaamisessa. Lapsen kasvaessa myös kyky arvioida itselle sopivia mediasisältöjä kehittyy. Alaikäisen mediankäyttö on viimekädessä kuitenkin aikuisen vastuulla, etenkin silloin, kun tunnukset on tehty huoltajan nimellä. Tiedätkö, mitä pelejä sinun kortillasi pelataan?

Leo Pekkala
Johtaja
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU

Kuluttaja-asiamiehen verkkolehti

Lasten digitaalinen pelaaminen on yleistynyt selvästi verrattuna viime vuosina tehtyihin lasten mediankäyttöön koskeviin kyselyihin. Lähes kuusikymmentä prosenttia 4–6-vuotiaista - ja neljätoista prosenttia alle neljävuotiaista lapsista pelaa viikoittain digitaalisia pelejä. Alakouluikäisistä lapsista vastaava luku on yhdeksänkymmentä prosenttia. Angry Birds -pelit olivat huoltajien mukaan lasten suosituimmat pelit. Erityisesti alle kouluikäiset tytöt ja pojat pelasivat kyseisiä pelejä. Nämä tiedot käyvät ilmi tänään julkaistusta Lapsiperheiden mediakyselystä, johon vastasi 1438 0–12-vuotiaiden lasten huoltajaa. Kyselyn toteuttivat Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö vuonna 2012.

Monella lapsella on nettiyhteys kännykässään

Kyselyn mukaan jo lähes puolella 10–12-vuotiaista lapsista on nettiyhteys kännykässään. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU muistuttaa, että huoltajilla on vähäisempi mahdollisuus valvoa lapsen internetin käyttöä jos lapsella on aina nettiyhteys mukanaan. Tämän takia kännykän käyttöön liittyvät keskustelut ja säännöt, sekä lapsen omat mediataidot ovat entistä tärkeämpiä.

Alle 4-vuotiaat median oheiskäyttäjinä

Erityisesti perheen pienimmät lapset ovat useimmiten läsnä aikuisten käyttäessä mediaa omiin tarkoituksiinsa. Tämä korostuu etenkin uutisten ja ajankohtaisohjelmien seuraamisessa, joita 0–3-vuotiaat lapset katsoivat huoltajien mukaan huomattavasti enemmän kuin 7–9-vuotiaat. Huoltajien tulisikin kiinnittää huomiota siihen, mitä ohjelmia kotona katsotaan pienten lasten läsnä ollessa.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Saara Pääjärvi, Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU, puh. 050 577 5899

johtaja Leo Pekkala, Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU, puh. 045 852 7799

Lapsiperheiden mediakysely 2012

Lapsilla on oikeus laadukkaaseen mediaympäristöön. Lasten turvallinen ja vastuullinen mediankäyttö edellyttää, että myös aikuiset ymmärtävät mediakulttuurin ilmiöitä. Huoltajan tehtävä on suojella lasta median haitallisilta sisällöiltä sekä mahdollistaa lapselle mukavia mediakokemuksia ja -elämyksiä. Sopivina annoksina media voi myös olla perhettä yhdistävä harrastus.

Lapset ja media – Opas kasvattajalle käsittelee niitä mediaan liittyviä kysymyksiä, jotka usein askarruttavat kasvattajia. Oppaan ovat tuottaneet yhteistyössä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Mediakasvatusseura.

Lataa esite (pdf)

Tilaa esitettä painettuna (maksuton)

Lauta- ja korttipelien ikärajat ovat suosituksia, jotka kertovat niiden sääntöjen monimutkaisuudesta. Esimerkiksi lautapeli, jolla on 15 vuoden ikäraja on monimutkainen ja edellyttää usein paksunkin sääntökirjan omaksumista.

Digitaalisissa tietokone- ja konsolipeleissä ikärajat eivät kerro pelin vaikeudesta vaan pelin lapsille haitallisista sisällöistä, kuten seksistä ja väkivallasta. Tämän vuoden alussa elokuvien ja televisio-ohjelmien ikärajat muuttuivat yhdenmukaisiksi digitaalisten pelien kanssa. Pelien ikärajamerkinnät ovat 3, 7, 12, 16 ja 18 vuotta.

Ikärajan 3 pelit ovat sallittuja kaiken ikäisille, ikärajan 7 pelit ovat sallittuja koulun aloittaneille, ikärajan 12 pelit ovat sallittuja yläasteikäisille ja ikärajan 16 pelit peruskoulun päättäneille.

Osana Kansallista tietoturvaviikkoa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Mediakasvatusseura, Viestintävirasto ja IBM järjestivät keskustelutilaisuuden nettiajan kasvattajille. Tilaisuus pidettiin Valkoisella salilla Helsingissä ja se lähetettiin myös suorana verkkoon.

Digitaalisten pelien tallennemyynti on ohittanut iäkkäämpien medioiden, kuten musiikin ja elokuvien tallennemyynnin jo muutama vuosi sitten. Pelien myynti Suomessa vuonna 2011 ylitti 80 miljoonaa euroa musiikkimyynnin jäädessä alle puoleen siitä. Pelaajabarometri 2011 mukaan digitaalisia pelejä pelaa Suomessa ainakin kerran kuussa jopa 56% väestöstä. Pelaajien keski-iä on 37 vuotta.

Digitaalisten pelien myynti alustoittain. FIGMA 2011

Vuonna 2012 matkapuhelinta käytetään muuhunkin kuin puhumiseen ja tekstaamiseen. Erityisesti nuorille miehille ja pojille matkapuhelin tarjoaa jatkuvan yhteyden nettiin. Angry Birds on korvannut matopelin ja matkapuhelimia käytetäänkin myös pelaamiseen enemmän kuin aiemmin. Pelejä myös sidotaan siihen aikaan ja paikkaan missä liikutaan ja matkapuhelinten paikkatietoja hyödyntävien palveluiden käyttö on yleistynyt.

Lasten ja aikuisten syyt käyttää internetiä ovat yhä hyvin erilaiset. Aikuisille tärkeimpiä syitä ovat  tiedonhaku, laskujen maksaminen ja sähköpostin käyttö. Lapsilla käyttö on viihteellisempää ja yllätyksellisempää ja tärkeimpiä syitä ovat yhteisöpalvelut, musiikki, videot ja pelaaminen.

Tiedonhaku

Suomalaisten eniten käyttämä verkkosivu on Google. Googlen ensimmäisen sivun hakutulokset määrittävät sen millaisena maailma meille näyttäytyy. Google ei kuitenkaan ole neutraalin asiatiedon välittäjä, vaan suositun ja aktiivisesti päivitetyn tiedon välittäjä. Hakutuloksissa ensimmäiselle sivulle nousevatkin usein keskustelupalstat ja aktiivisten kirjoittajien blogit viranomaisten ylläpitämien verkkosivujen sijaan.