Kuluttaja-asiamiehen verkkolehden uusimman numeron teemana on lapsi kuluttajana. Lehteen on koottu kuluttaja-asiamiehen ratkaisuja, jotka liittyvät lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan myyntiin ja markkinointiin. Mukana on myös asiantuntijakirjoitukset lapsiasiavaltuutetulta ja MEKU:n johtaja Leo Pekkalalta.

Asiantuntijakirjoitus: Mitä kortillasi pelataan?

Verkon välityksellä käytettävien ohjelma- ja pelipalveluiden suosio kasvaa nopeasti. Laajakaistayhteydet ja niiden nopeudet niin kiinteissä kuin mobiiliittymissäkin parantuvat koko ajan ja verkon tehokäyttö on entistä helpompaa. Nopeilla laajakaistaliittymillä varustetut älypuhelimet yleistyvät yhä pienemmillä lapsilla.

Lastensuojelullisesti ja mediakasvatuksellisesti palveluissa voi kuitenkin olla useita haasteita. Palveluntarjoajalla ei ole käytännössä mitään mahdollisuutta varmistaa täysin pitävästi sitä, kuka palvelua viime kädessä käyttää. Tyypillisessä tilanteessa perheen huoltajat tekevät tunnuksen omalla luottokortillaan tai käyttämällä esimerkiksi pankkitunnuksia, jolloin palveluntarjoaja voi olettaa myös käyttäjän olevan täysi-ikäinen. Käyttöoikeudet annetaan kuitenkin useissa tapauksissa alaikäiselle. Tällöin lapsen tai nuoren saatavilla voivat olla kaikenlaiset ohjelmat ja pelit, myös sellaiset, joiden myyminen tai esittäminen alaikäiselle olisi Suomessa laitonta. Myös mainonta palveluissa voidaan suunnata käyttäjän iän mukaan, ja jos palvelu olettaa käyttäjän täysi-ikäiseksi, lapselle tai nuorelle voidaan mainostaa esimerkiksi aikuisviihdettä ja aikuisille tarkoitettuja väkivaltapelejä.

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU valvoo Suomessa kuvaohjelmien tarjoamista, mutta verkossa toimivat tilausohjelmapalvelut, kuten elokuvia ja tv-sarjoja välittävät tai peleihin keskittyneet palvelut toimivat useimmiten ulkomailta. Näin ne eivät kuulu suomalaisen lainsäädännön ja valvonnan piiriin. Tällöin näitä palveluita eivät koske myöskään velvoitteet ikärajaluokitella pelejään tai ohjelmiaan samaan tapaan kuin suomalaiset palveluntarjoajat tekevät. Monet palveluntarjoajat ovat kuitenkin lisänneet palveluihinsa erilaisia mahdollisuuksia rajoittaa käyttöä esimerkiksi luomalla eri käyttäjätunnuksille erilaisia käyttöprofiileja, joihin voidaan määritellä käyttörajoituksia sisältöjen mukaan.

Verkkopalveluita käytettäessä huoltajien mediakasvatusvastuu ja lapsen omat mediataidot korostuvat. Jotta ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin, tulee perheissä sopia säännöt sille, mitä lapsi tai nuori saa verkkopalvelun kautta tehdä ja mitä ei. Mitä nuoremmasta lapsesta on kysymys, sitä suurempi rooli aikuisilla on lapsen käyttämien mediasisältöjen valinnassa ja käytön ohjaamisessa. Lapsen kasvaessa myös kyky arvioida itselle sopivia mediasisältöjä kehittyy. Alaikäisen mediankäyttö on viimekädessä kuitenkin aikuisen vastuulla, etenkin silloin, kun tunnukset on tehty huoltajan nimellä. Tiedätkö, mitä pelejä sinun kortillasi pelataan?

Leo Pekkala
Johtaja
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU

Kuluttaja-asiamiehen verkkolehti

Vuonna 2012 matkapuhelinta käytetään muuhunkin kuin puhumiseen ja tekstaamiseen. Erityisesti nuorille miehille ja pojille matkapuhelin tarjoaa jatkuvan yhteyden nettiin. Angry Birds on korvannut matopelin ja matkapuhelimia käytetäänkin myös pelaamiseen enemmän kuin aiemmin. Pelejä myös sidotaan siihen aikaan ja paikkaan missä liikutaan ja matkapuhelinten paikkatietoja hyödyntävien palveluiden käyttö on yleistynyt.

Lasten ja aikuisten syyt käyttää internetiä ovat yhä hyvin erilaiset. Aikuisille tärkeimpiä syitä ovat  tiedonhaku, laskujen maksaminen ja sähköpostin käyttö. Lapsilla käyttö on viihteellisempää ja yllätyksellisempää ja tärkeimpiä syitä ovat yhteisöpalvelut, musiikki, videot ja pelaaminen.

Tiedonhaku

Suomalaisten eniten käyttämä verkkosivu on Google. Googlen ensimmäisen sivun hakutulokset määrittävät sen millaisena maailma meille näyttäytyy. Google ei kuitenkaan ole neutraalin asiatiedon välittäjä, vaan suositun ja aktiivisesti päivitetyn tiedon välittäjä. Hakutuloksissa ensimmäiselle sivulle nousevatkin usein keskustelupalstat ja aktiivisten kirjoittajien blogit viranomaisten ylläpitämien verkkosivujen sijaan.